Tiistaina 5.Toukokuuta, Koh Chang

Chilipippureilla ja sitruunoilla on Napoleonkompleksi! Mita pienempia ne ovat, sita palavampi on niiden tarve osoittaa omaa erinomaisuuttaanttaan olemalla tulisia kuin punahehkuinen laava... Ja paksusuoleen (edit) saakka du kan kanna den smacka!

Puolitoista viikkoa taalla Changilla on ollut rentouttavaa. Akut on taas ladattu aarimmilleen veskuenergiaa, joka etsii nyt vain purkausreittia viimeisten kolmen viikon rutistukseen. Mitaan kovin jarkevaa en ole taalla saanut aikaiseksi, mika oli tarkoituskin. Aika on mennyt lahinna lohoillessa rannalla kirjoja lukien. Olin pari ekapaivaa saaren pohjoispaassa White Sand Beachilla joka on ainut suurempi turistikeskittyma taalla. Loppuajan olen ollut taalla Lonly Beachilla omassa pikku majassani, joka on ajanut nukkumapaikanroolinsa moitteetta.

Aina iltapaivisin taalla pidetaan jalkapallomaaotteluita Thaikut vastaan muumaailma ja siella olen ollut itsekkin moneenotteeseen puolustamassa eurooppalaista jalkapallomainetta.

Auringon alkaessa laskea rannalle pystytetaan grillauskamat, joiden ymparille porukat illanmittaan keraantyvat. Fiilikset on todella upeita ja ilta jatkuu grillin hiivuttua bailausvoittoisammin ja hyva niin, koska muuta menoa ei taalta juuri tunnu oikein loytyvankaan.

Kavin vihdoin myos fantilla ratsastamassa ja yks paiva olin seikkailemassa kanootilla tuolla ulapalla. Mutta paasaantoisesti olen vain laittanut aikaa leviaksi ja nyt on kaikki mennyt taman saaren osalta. Huomenissa palailen mantereen puolelle ja paatan vasta siina vaiheessa jatkanko sittenkin matkaa Kambozan puolelle Sihanknovilleen vai aloitanko hitaan valumisen kohti Bangkokia, jossa ajattelin viettaa viimeiset4-5 paivaa ennen paluuta Suomeen.

Tata blogia tulen tuskin enaa paivittamaan loppumatkan aikana, mutta jonkinlaisen loppuraportin laittanen viela ennen joulua. Kiitokset kaikille 3752 lukialle ja eritoten niille neljalle urhoolle, jotka uskalsivat kommenttia tanne laittaa.

Mukavaa loppumatkaa mulle....

-Vesku-